Kaikilla yli 15-vuotiailla on käytössä ajokokemuksesta ja ajotaidoista riippuen joko
125-kuutioinen tai 250-kuutioinen ja 4-tahtinen pyörä. Mukaansatempaavia moottoriurheilulajeja, kuten enduroa tai motocrossia, voi ajaa oman mielensä mukaan joko harrastaen tai kilpailumielessä. Suomessa on paljon Suomen moottoriliiton alaisia harrastekerhoja, joissa on aktiivista harrastustoimintaa, sekä Suomen Moottoriliitto, eli SML, joka järjestää lajin kilpailutoimintaa.
Pyörän vakuuttaminen
Kilpailutoimintaa varten pyörän pitää olla aina vakuutettu, ja pyörässä pitää olla vakuutus myös
silloin, jos pyörällä ajetaan yleisillä teillä. Ajokorttia ei harrastetoiminnassa ja -ajossa erikseen tarvita, mutta niin harraste- kuin kilpailutoiminnassakin turvallisuusasiat ovat aina etusijalla jokaisen kuljettajan kohdalla. Kilpaa ajettaessa pyörän pitää aina olla siirtokilvissä tai rekisterissä, ja kuljettajalla pitää olla myös ajokortti. Käytäntö johtuu siitä, että kisoissa on aina mukana myös yleisillä teillä ajettavia siirtymiä.
Endurokilpailuihin osallistuakseen kuljettajan pitää kuulua johonkin kerhoon, jonka kautta hän saa kilpailulisenssin. Säännöllisessä käytössä olevan offroad-pyörän pitää aina olla liikennevakuutettu, huolimatta siitä, vaikka pyörällä ajettaisiinkin vain suljetuilla alueilla eikä ollenkaan yleisillä teillä. Kuljettajan tulee myös aina muistaa, että niin metsissä ajoon kuin sänkipelloilla ajamiseenkin pitää aina kysyä erikseen maanomistajan lupa.
Kaksipyöräisten harrastaja voi ottaa yhteyttä halutessaan Suomen Moottoriliittoon paitsi kilpailuihin osallistuakseen, mutta myös kaikissa muissa lajiin liittyvissä kysymyksissä. Pyöriin otettavat vakuutukset kannattaa ehdottomasti myös vertailla ja kilpailuttaa, sillä hinnat vaihtelevat jopa tuhansia euroja. Pyörän rekisteröiminen alentaa aina myös vakuutusmaksua.
Vakuutukset
Motocross on laji, jossa pyörän vakuutusmaksut ovat kalliimmasta päästä
liikennevakuutuksia tarkastellessa. Vakuutusyhtiöt pitävät sitä erittäin riskialttiina lajina,
jossa sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa. Vakuutusyhtiöstä riippuen pyörän omistaja tai haltija maksaa
vakuutusmaksuja yhden ajokauden aikana tuhannesta eurosta jopa viiteen-kuuteen tuhanteen euroon asti.
Käytännössä sekä kilvett
ömän että kilvellisen motocross-pyörän pitää aina olla liikennevakuutettu,
vaikka pyörällä ajettaisiin ainoastaan omalla pellolla, kotipihassa tai tarkoitukseen sopivalla suljetulla rata-alueella. Motocross-tapahtumiin voi tulla muun muassa ajamaan, toimitsijaksi tai yleisöksi. Laji on erittäin nautinnollista katseltavaa, joten tapahtumiin kannattaa todella saapua.
Suomen motocross-radat
Suomessa on arviolta kaikkiaan noin 150 paikallista ja
hyvin hoidettua motocross-rataa, joissa ajetaan yleisesti SM-kisoja. Radat sijaitsevat muun muassa seuraavilla paikkakunnilla: Hyvinkää, Karkkila, Siilinjärvi, Sipoo, Alavus ja Imatra. Ratoja verratessa voidaan huomata, että erityisesti Alavuden moottorirata on hyvin korkeatasoinen, mutta kaikki Suomen crossiradat ovat todella hyvin hoidettuja, laadukkaita ja käyttäjälleen ystävällisiä.
Suuren yleisön keskuudessa MotoCross tunnetaan yleisesti erityisestä puomin takaa tapahtuvasta komeasta yhteislähdöstä sekä ajajien suorittamista näyttävistä hypyistä. Motocross on hieno koko perheen harrastus, joka on lajina yksi suosituimmista moottoriurheilun piiriin kuuluvista lajeista.
MotoCross on suosittu laji kaikkialla maailmassa
Motocross lajina on alun perin syntynyt Iso-Britanniassa. Harrastus- ja kilpailutoiminta on säännöllistä sekä Suomessa että ulkomailla.
Motocrossin alalajit
Motocross on huomattavan suosionsa siivittämänä muodostanut myös monia alalajeja, joita ovat muun muassa stadionilla tai hallissa ajettavat Freestyle motocross tai Supercross-kilpailut. Suosittua on myös Minimx, jonka parissa ajetaan motocross-pyöriä merkittävästi pienemmillä crossipyörillä. Uusin ja suosituin motocrossista johdettu laji on Supermoto, joka on ratamoottoripyöräilyn ja motocrossin sekoitus.
Freestyle motocross
Freestyle motocrossissa tehdään hienoja temppuja ja liikkeitä ilmalentojen aikana. Freestyle motocross edellyttää kuljettajalta hyvää kuntoa, sillä pyörä on painava, ja sen liikuttamiseen tarvitaan vahvoja lihaksia. Freestyle motocrossissa jousitus on jäykennetty ja hypyt ovat tyyliltään merkittävästi korkeampia ja pidempiä kuin motocross-hypyt. Pyörät ovat normaalia motocross-pyörää kevyempiä.